Uutiskuvaamista poliisikaan
ei voi estää eikä vaikeuttaa

Pohjois-Karjala poikkeaa muusta maasta brezhneviläistä perua olevalla poliisitoiminnallaan. Perustuslaki ja sisäasiainministeriön ohjeet kävellään poliisin hometalossa yli mennen tullen. Kuolonkolareiden sattuessa 112-mediatiedotetta pantataan jopa 57 minuuttia, kun kaikkialla muualla viive on keskimäärin kolme minuuttia. Poliisi estää journalistien työnteon laittomasti. Journalistit ovat uutispaikalla samanarvoisia toimijoita kuin poliisi, pelastajat, hinurit ja hauturit. Kaikki muut ammattilaiset voidaan häätää turmapaikalta, mikäli se on jouduttu sulkemaan esimerkiksi liikenteeltä.

Poliisi ei osaa erottaa esitutkintaa uutistyöstä vaan uskoo vastaavansa myös lehtien sisällöstä! Tämä ilmenee vanhemman konstaapelin vastineesta häntä koskevaan kanteluun uutiskuvaajan työskentelyn kieltämisestä. Tosin kielto jäi vain suunsoitoksi, koska uutiskuvaajien ei tarvitse noudattaa ammattitaidottomien poliisien "käskyjä". Poliisien joukossa on yksilöitä joille virkavelvollisuudet ovat hepreaa ja velvoite sovinnollisuuteen täysin vieras. Myös liikenneturvallisuuden hahmottaminen on joillekin ylivoimaista. Tällaisille yksilöille ykkössijalla on vallan väärinkäyttö, kun toimittajan pärstäkerroin aiheuttaa näppylöitä. Tähän on tultu kun valtaa vain lisätään eikä entistäkään kyetä hallitsemaan. Poliisi päättää itse olevansa aina oikeassa ja päätös on lopullinen ja virallinen, koska kukaan ulkopuolinen ei puutu poliisin valehteluun ja sekoiluun. Kun poliisi tyrii, asian tutkii poliisi. Tasapuolisuuden vuoksi esimerkiksi insinöörin tyriessä tapaus pitäisi antaa toisen insinöörin tutkittavaksi, mutta se annetaankin poliisille. Myös asianajajan tyriessä käsittelijänä on Asianajajien liitto itse. Virkanimikkeen myötä annettu valta ei sovi kaikille, koska vallankäyttö edellyttää henkistä tasapainoa ja kypsyyttä.

Julkisen sanan neuvosto / Journalistin ohjeet 29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianomaisten suostumusta.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ILKKA RAUTIO 442/4/04:

"Perustuslaissa taatun sananvapauden piiriin kuuluu myös tiedotusvälineiden suorittama valokuvaaminen. Sananvapauden ... ja valokuvaamisen rajoitusten on perustuttava lakiin. Perustuslain sananvapaussäännöksessä tarkoitetun ennakkoesteiden kiellon piiriin kuuluvat paitsi viestien sisällön ennakkotarkastus myös sananvapauteen sisältyvien oikeuksien luvanvaraistaminen samoin kuin kaikki muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen (HE 309/1993vp, s.57). Sananvapauden tosiasiallinen toteutuminen edellyttää mm. toimittajien toimintavapautta. - - - tiedotusvälineiden toimintaan myös onnettomuustietojen välittämisessä tulee käsitykseni mukaan perustuslain 12 §;ssä ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 1 ½:n 2 momentissa lausuttu huomioon ottaen suhtautua myönteisesti." Tätä rikotaan Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen kaikilla tasoilla sanktioitta.

Uutiskuvaajat noudattavat oikeuksiaan paremmin kuin poliisi ja hätäkeskus omiaan

g Valokuvaaminen julkisella tai yleisellä paikalla tuottaa vielä 2000-luvullakin näppylöitä joillekin, jopa vallan väärinkäyttönsä vangiksi käpertyneelle poliisille. Joskus erimielisyys kuvaamisoikeudesta etenee äänekkääseenkin toraan. Kuvaajan ei kuitenkaan pidä noudattaa edes poliisin uhoa, jos tietää sen laittomaksi uhoksi. Että elämä sujuisi hyväntahtoisuuden vallitessa kerromme tässä muutaman esimerkin arkitodellisuudesta. Teksti on osalainaus Journalistiliiton Journalisti-jäsenlehdestä nro 18/2004. Joensuussa on poliisin mielivallalla aiheutettu jopa taloudellisia menetyksiä toimittajille, mutta tekoon syylliset poliisit piileskelevät. Heillä ei ole rohkeutta kertoa nimiä. He vain siirtävät vastuunsa aina sille joka ei ole paikalla. Joensuun viimeisen poliisimestarin MARTTI NUPPOSEN kaudella homma sujui ja konstaapelitkin noudattivat hyviä tapoja. Näin uutiskuvaajat on ohjeistettu:

g Julkisempaa paikkaa kuin tavallinen katu- tai torinäkymä lienee vaikea kuvitellakaan. Sitä saa kuvata taloineen, puineen ja aitoineen mielin määrin ja näitä kuvia myös julkaista. Yleisölle avoimissa paikoissa, kuten tavarataloissa kuvaaminen ei normaalisti voi olla yksityisyyttä loukkaavaa. Loukkaavuus edellyttää poikkeuksellista tilannetta, esimerkiksi sairauskohtauksen saaneen tai umpijuovuksissa olevan henkilön kuvaamista.

g Kuka voi vaatia muistikorttia takavarikkoon? Vaatia voi, mutta vaatimuksiin ei tarvitse suostua. Filmin tai muistikortin takavarikointiin tarvitaan pakkokeinolain mukainen viranomaisen päätös. Kuvan kohteilla ei ole oikeutta saada aineistoa nähtäväkseen. Filmi ja muistikortti ovat asiakirjoja, joiden takavarikoinnin lähdesuoja estää, ellei tutkittavana olevasta rikoksesta säädetty ankarin rangaistus ole vähintään kuutta vuotta vankeutta. Ilman tuomioistuimen päätöstä kenelläkään ei ole velvollisuutta luovuttaa filmejään. Kuvatuilla henkilöllä sen paremmin kuin poliisillakaan ei ole sellaisia oikeuksia.

g Rikoksista epäillyt ovat usein oikeudenkäynnissä jokin vaatekappale kasvojensa edessä. Mitä jos kuvaaja onnistuu saamaan tällaisesta henkilöstä peittämättömän kuvan, voiko sen julkaista? Kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen kuuluvat sananvapauteen. Koska ennakkosensuuria ei ole, kuvan julkaisemista ei voi etukäteen estää. Moraalinen harkinta ratkaisee.

g Miten suhtaudutaan julkishallinnon palveluksessa olevien kuvauskieltoon tyyliin ”minua ei kuvata” tai ”minä en suostu kuvaan” tai ”kuvaa jotakuta muuta”. Voiko esimerkiksi kunnan tai seurakunnan työntekijä, poliisi tai tuomari kieltää itsensä kuvaamisen? Kieltää voi, mutta kieltoa ei ole pakko noudattaa. Riippuu tilanteesta. Jos virkamies on uutisen kannalta keskeisessä asemassa, kuva tietysti yritetään ottaa. Virkamiehen kuvaaminen ei ole lain eikä sinänsä edes hyvän tavan vastaista. Suomessa kenelläkään ei ole oikeutta omaan kuvaan, kuten Saksassa ja Ranskassa.

g Mitä kannattaa tehdä siinä tilanteessa, kun järjestysmies tai joku muu vartiogorilla tulee estämään täysin julkisella paikalla kuvaamisen ja käyttäytyy jopa uhkaavasti? Ensinnäkin älä hermostu. Jos toinen osapuoli ei usko selvitystä oikeuksistasi, pyydä tällaisen henkilön esimies paikalle tai ainakin puhelimeen ja vaadi perustelut kuvaamiskiellolle. Selvitä omat oikeutesi ja kerro, miksi julkisella paikalla kuvaaminen on Suomessa lain mukaan täysin sallittua. Tarvittaessa ota paikan päältä yhteys oman toimituksesi esimieheen (tai jos olet työssä freenä, asiakkaasi eli kuvan tilaajan edustajaan) ja pyydä tätä puhumaan vastapuolen kanssa. Jos tilanne on todella vakava, harkitse poliisin pyytämistä paikalle. Älä suostu vaatimuksiin luovuttaa filmiä tai muistikorttia. Sinulla ei myöskään ole velvollisuutta näyttää kuvaamaasi aineistoa.

Yllä sivu, joka julkaistiin pari vuotta sitten. Poliisipäällikkö Kai Markkula osoitti tuolloin joko tyhmyyttään tai pahantahtoisuuttaan todetessaan, että "poliisi ei suinkaan estänyt uutiskuvaajan työtä, se vain esti uutispaikalla tulemisen"! Markkulan johtama poliisilaitos pysyttelee tuon logiikan mukaan turvallisesti kahvipöydän äärellä ja tutkii kentän tapahtumat etätyönä. Vielä ei ole tiedostoista löytynyt sitä faktaa, että Suomen laki koskee myös Pohjois-Karjalaa ja sen poliisia. Heikon itsetunnon omaavat virkavallan väärinkäyttäjät turvautuvat halveksittavaan toimintaan egoaan kohentaakseen.

Vallan väärinkäyttö on osoitus käyttäjänsä itsetunnon heikkoudesta. Ominaisuutta ei tutkita ja vallan väärinkäyttötapauksetkin jätetään tutkimatta. Ainakin veronmaksajien, kansanelättien kustantajien on syytä terhistäytyä ja vaatia järjellistä vastiketta elättimaksuilleen.

Suomi upotettiin Saimaan kanavaan

Saimaan kanavan vuokra-aika päättyy vuonna 2013, mutta neuvottelut ovat vuokrasumman osalta eräänlaisessa pattitilanteessavielä kesän kynnyksellä 2009. Viisas venäläinen on kiertänyt tyhmät suomalaiset neuvottelijat jo täysin sormensa ympärille ja sanelee lopulta sellaiset ehdot että ex-liikenneministeri OLLI-PEKKA HEINOSEN hölmöily ja umts-kaupat hinnoitellaan aivan uudelleen. Venäjä vaatii uudessa sopimuksessa nelinkertaista vuokraa aiempaan verrattuna.
Tällä hetkellä Suomi maksaa kanavasta vuokraa 300.000 euroa vuodessa Venäjälle, joka on Suomelle velkaa miljardeja euroja. Lisäksi Suomi kustantaa luotsausta ja muuta toimintaa yhdeksällä miljoonalla eurolla vuodessa. Jatkosopimuksen syntymiseksi Venäjä edellyttää nyt vuokran nelinkertaistamista, jolloin koko kanava jää käytännössä turhapuroksi. Korotukset nimittäin aiotaan maksattaa kanavan käyttäjillä, joilla ei ole siihen halua eikä valmiuksia.
Olli-Pekka Heinonen julisti virkamiestensä äänitorvena jo vuosia sitten, että Mäntyharjun-Kotkan kanavahanke on järjetön ja ylivoimaisen kallis. Että hinta saatiin näyttämään kalliilta, laskuperusteina käytettiin pidempiä ja leveämpiä aluksia kuin kukaan tulisi käyttämään. Kotimaisen kanavan edut olisivat niin mittavat, ettei vallankäyttäjien kompetenssi yllä niitä ymmärtämään. Vuokrakulut jäisivät pois. Venäläisten jokavuotiset temppuilut kanavan aukipidossa jäisivät pois. Turhanpäiväinen ja aikaavievä paperibyrokratia jäisi pois. Kotimainen kanava toimisi ympärivuotisesti, jolloin Viipurinlahden jokakeväisten ahtojäiden aiheuttamat keskeytykset jäisivät pois. Lisäksi kotimainen kanava työllistäisi suomalaisia.
Saimaan syväsatamat ovat pitäneet jo vuosikausia jäissä kaikki investointinsa satamiensa rakennuksiin ja laitteisiin. Stora Ensolla on nykyisin 50 prosentin osuus kanavan kaikesta liikenteestä. Uimaharjun sellutuotannon nyt loputtua satamat ovat entistä syvemmällä hölmöjen naistennaurattajien hallinnoimassa suossa. Kanavakuljetukset korvataan rauta- ja maantiekuljetuksilla. Kun niin tapahtuu, rauta- ja maantieverkkojen peruskorjaukset nielevät miljardeja, ja samaan aikaan turhapuro virtaa Suomen valtion kustannuksella puolittaisessa käytössä. Venäläinen kalusto liikkuisi, vaan ei suomalainen. Kukaan ei usko saimaan kanavan tulevaisuuteen - paitsi suomalaiset, typerät vallankäyttäjät! Vuokrakauden loppuun on aikaa vain muutama vuosi. Jos Olli-Pekka Heinonen olisi potkaistu pari vuotta aiemmin hajoittamaan Yleä, Mäntyharjun-Kotkan kanavan suunnitelma olisi jo valmis ja sitä päästäisiin rakentamaan.
Venäjä painostaa Suomen saneeraamaan Saimaan kanavan. Saneeraus ei kuitenkaan poista kanavan nykyisiä kesto-ongelmia eli kirottua venäläistä byrokratiaa ja Viipurinlahden jokakeväisiä ahtojäitä jotka estävät ympärivuotisen liikenteen. Mäntyharjun-Kotkan kanava olisi puhtaasti kotimaassa ja sula ympäri vuoden. Joensuun satamapäällikön MATTI LINERVON mukaan koko tavarapuolen vesiliikenne on jo vajonnut kyräilevään alennustilaan. Logistiikka on jäädyttänyt investointinsa, koska varmuutta vuoden 2013 jälkeisestä ajasta ei ole. Seitsemäksi vuodeksi on järjetöntä muuttaa kalustoa, varastointia ja koneita ajan vaatimusten mukana.Rautatieverkko on romu, maantieverkko on romu, vesitie maailman merille on romu. Katastrofi on kirjallisuuspalkitsija PAAVO LIPPOSEN ja omenamehumies Matti Vanhasen kausien saavutuksia, kun valtiovarainministereinä ovat olleet mm. SAULI NIINISTÖ ja ANTTI KALLIOMÄKI. Ikävä kyllä, tämä on niin synkkää faktaa etteivät vallan väärinkäyttäjät halua sitä edes ajatella.
Vesiliikenne on niin pitkäjänteistä puuhaa, etteivät vallan väärinkäyttäjien kompetenssit laajemminkaan yllä sitä ymmärtämään. Joensuun syväsatamassa käy noin 200 laivaa vuodessa. Ne kuljettavat tavaramäärän, joka tarvitsee maanteitse kuljetettuna 12 000 täysperävaunullista yhdistelmää. Nämä luvut koskevat vain yhtä Saimaan alueen syväsatamista. Niitä on Joensuun lisäksi Varkaudessa, Lappeenrannassa, Imatralla, Kuopiossa, Kiteen Puhoksessa. Joensuun syväsataman kapasiteetti on 400 laivaa. Sataman käyttö voisi siis kaksinkertaistua, ellei valtionhallinto taitamattomuuttaan ja tyhmyyttään olisi jo pannut kehityksen pakettiin.
Joensuun syväsatamaan investoitiin 2000-luvun alussa neljännesmiljoona euroa uusien säännösten mukaisiin aitaamisiin ja ympäristönsuojeluun. Ne ovat hukkaanheitettyjä investointeja, koska kanavaliikenteen annetaan surkastua ja kuolla pois.

Koko kanavan olemassaolon sen käyttövuosi on ollut keskimäärin yhdeksän kuukautta. Viipurinlahden ahtojäät pitävät huolen siitä ettei kanavan vuoteen mahdu kahtatoista kuukautta. Venäjää kanava ei kiinnosta logistiikkasyistä pätkääkään. Se on keskittänyt tulevaisuutensa Suomenlahteen. Tarkkaan ottaen Venäjä kokee Saimaan kanavan itselleen jo pelkkänä rasitteena. Se aiheuttaa vain ruuhkaa Viipurinlahdella. Venäjän mielenkiinto Saimaan kanavaan perustuu pelkästään siitä Suomelta saatuihin vuokramiljardeihin, jotka Suomi maksaa käteisenä ajallaan vaikka Venäjä on ollut jo vuosikymmeniä velkaa Suomelle kymmeniä miljardeja. Kolmeksi kuukaudeksi liikennettä ei kannata siirtää maanteille eikä rautateille, mutta pian se on pakko siirtää tai sitten lopettaa kokonaan. Tieverkko kun ei yksinkertaisesti kestä.
Kannattavuuslaskelmia, selvityksiä, tutkimuksia, liikenne- ja kuljetusennusteita, yhteiskuntataloudellisten vaikutusten kartoituksia ja monenlaista muuta raporttia on vuosien ja vuosikymmenien aikana ehtinyt kertyä selviteltäessä sisävesikanavoinnin mahdollisuuksia Saimaan vesistössä ja Kymijoen varrella. Mitään konkreettista ei ole saatua aikaan. Oleellisempaa valtakunnan ja kansakunnan tulevaisuuden kannalta on, istuuko EU:n päivällispöydässä presidentti ja pääministeri vai vain presidentti tai pääministeri. Pysyvätkö molemmat kylläisinä vai onko toinen pantava leipäjonoon?

Merenkulkuhallitus: Kymijoen kanavointi ainoa kannattava vaihtoehto

Eduskunnan kanavatyöryhmän puheenjohtaja JOUKO SKINNARI näki ministeriön aikaansaannoksessa eli Heinosen paperissa tarkoitushakuisuutta, ylimalkaisuutta ja jopa virheitä. Skinnarin mielestä kanavoinnin hyötykustannussuhde ja toteuttamisedellytykset voisivat toisella laskutavalla olla huomattavasti paremmat. Heinonen kalkyloi kulut ylipitkien laivarunkojen mukaan, jolloin laskelma perustui tarpeettoman pitkiin kanavasulkuihin. Skinnarin toinenkin kuningasprojekti, mikael-liliusten ja muiden optioroopeankkojen kurittaminen karahti kiville. Kymijoen kanavointi ei noussut pintaan vaikka merenkulkuhallitus selvitti sen ainoaksi kannattavaksi vesitieinvestoinniksi. Selvityksessä arvioitiin hankkeen kustannukset, tavaravirrat ja kuljetustaloudelliset vaikutukset. Lisäksi laskettiin vaikutukset maaliikenteeseen, matkailuun, voimalatalouteen ja sidosryhmiin. Laskelmissa otettiin huomioon myös käyttö- ja ylläpitokustannukset 40 vuoden ajalta sekä rakentamisajan korot. Kaikki nämä yhdessä näyttivät plussaa Kymijoen kanavoinnin puolesta. Joensuun kaupunginvaltuutettu ERKKI KANERVA sanoo, että Joensuun satamaa uhkaa näivettyminen ja kuolema. Hän oli aktiivinen Mäntyharjun-Kotkan kanavan kannattaja jo ollessaan kansanedustaja. Kanerva viittaa myös työllisyysnäkökohtiin.

- Keravan-Lahden oikorata on valmis ja Olkiluodon viideskin ydinreaktori valmistunee joskus, Suomessa ei ole vireillä yhtään suurta rakennuskohdetta. Myös teollisuus kuihtuu Pohjois-Karjalassa ilman meriyhteyksiä. Kanerva kritisoi valtion tasapainotonta aluepolitiikkaa. Etelä- ja Länsi-Suomi ovat kauttaaltaan läpivuotisten merisatamien piirissä kun samaan aikaan sisämaa ja Itä-Suomi muutetaan tahallaan takapajulaksi.

Olli-Pekka Heinonen julisti virkamiestensä äänitorvena jo vuosia sitten, että Mäntyharjun-Kotkan kanavahanke on järjetön ja ylivoimaisen kallis. Että hinta saatiin näyttämään kalliilta, laskuperusteina käytettiin pidempiä ja leveämpiä aluksia kuin kukaan tulisi käyttämään. Kotimaisen kanavan edut olisivat niin mittavat, ettei vallankäyttäjien kompetenssi yllä niitä ymmärtämään. Vuokrakulut jäisivät pois. Venäläisten jokavuotiset temppuilut kanavan aukipidossa jäisivät pois. Turhanpäiväinen ja aikaavievä paperibyrokratia jäisi pois. Kotimainen kanava toimisi ympärivuotisesti, jolloin Viipurinlahden jokakeväisten ahtojäiden aiheuttamat keskeytykset jäisivät pois. Lisäksi kotimainen kanava työllistäisi suomalaisia.

Intialla on pyhät lehmänsä, Suomella koskemattomat virkaelätit

Virkamiesten lainvastaisia toimia selvitetään eri tavalla kuin muiden kansalaisten. Yleensä vain vakavimmat virkarikokset johtavat poliisin toimittamaan täydelliseen esitutkintaan.
Useimmat virkavirheet selviävät ns. laillisuusvalvonnassa, jota p i t ä i s i harjoittaa valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. On käynyt päinvastoin. Käytännössä OK ja OA eivät valvo lainkaan ja samaan aikaan on lakia muutettu niin että sekä kansleri että asiamies ovat koskemattomia. Kukaan ei valvo enää heitäkään!

Jos kantelija on tunnettu kverulantti [ammattivalittaja], saatetaan aluksi tyytyä puhelintiedusteluun. Laillisuusvalvonnassa noudatetaan varovaisuuperiaatetta, mutta epätodennäköinenkin väite p y r i t ä ä n ottamaan vakavasti. Käytännössä
minimaalisuusperiaate on merkinnyt sitä, että yksittäiseen virkamieheen kohdistuva syytteenvaara on jäänyt oikeusasiamiehen harjoittamassa laillisuusvalvonnassa melko etäiseksi, usein jopa teoreettiseksi.

Kun odotettavissa olevan reaktion vaara on vähäinen, pyydetään yleensä selitys, eikä enää selvitystä. Selitys on nimenomaan puolustautumista eli advoseeurausta omassa asiassa, toisin sanoen asioiden selittämistä parhain päin ja lieventävien asianhaarojen esiintuomista. Virkatoimen virheellisyyttä ei tässä vaiheessa useinkaan käy kiistäminen, koska faktat puhuvat puolestaan. Selitysstrategiat ovat erilaisia. Kas näin:

o Tahallisuus kiistetään ja myönnetään enintään tuottamus.
o Taitamattomuus selitetään varomattomuudeksi tai ymmärtämättömyys huolimattomuudeksi.
o Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiasiallinen varomattomuus saatetaan jälkikäteen selittää tietoiseksi laintulkinnaksi.
o Oman tietoisen laintulkinnan osoittauduttua virheelliseksi se voidaan naamioida varomattomuudeksi.
o Tuodaan esiin subjektiivisesti lieventäviä seikkoja, esim. yksityiselämän vaikutuksia.

Kun oikeusasiamies pyytää virkamieheltä selvitystä, virkamiehen on virkavastuulla pysyttävä totuudessa ja kerrottava kaikki olennainen asiaan liittyvä. Jos asia on senlaatuinen,
että virkasyytteen vaaraa on pidettävä todellisena, virkamies saa vaieta itselleen epäedullisista seikoista.

Kun näyttönä on kantelijan sana virkamiehen sanaa vastaan, virkamies vetää pidemmän korren. Kantelun ratkaisija voi pehmentää virkamieselätin asemaa käyttämällä tekstissään sanoja "m e r k i t t ä v i ä puutteellisuuksia" tai "kuulustelukertomuksesta saa "p ä ä o s i n selkeän kuvan". Nämä tarkoittavat suomen kielellä, että virkamieselätin toiminnassa on ollut puutteellisuuksia mutta kuulustelukertomuksesta ei ole kaikilta osin saatavissa selkeää kuvaa.

Se on juristeriaa, se. Onnea matkaan, kaikki virkavallan väärinkäytön ja henkisen kansanmurhan uhrit!

Antti Alimmainen hämmentyi optikolla

Antti Alimmaista alkoi hieman kummastuttaa näöntarkastuksen lopputulos. Ei siksi, ettäkö epäilisi ammatillisia taitoja, vaan kummallisten säännösten vuoksi. Ensimmäisenä näytetään taulu, jonka näkemisen kerrotaan olevan minimivaatimus ajokortille. Jos tunnistaa kissan parinsadan metrin etäisyydellä, näkö riittää liikenteeseen. Viimeisen rivit itikanpaskojen näkemättömyys kieltää asiakkaan kakkulahankinnan. Ei sitten rahallakaan!

Käydään läpi kymmeniä eri linssejä nurin ja oikein, linssillä vai ilman, vihreänä ja punaisena, vasen silmä ja oikea silmä ja molemmat silmät. Asiakas huomaa koko ajan, että näkökyky paranee oleellisesti ja on lopulta moitteeton. Testikirjaimet ovat teräviä, varjokirjaimet ovat kadonneet taittovirheen poistumisen myötä. Silmät näkevät lukea normaalin lehtitekstin.

Lopuksi optikko näyttää kirjainrivin, joka edustaa fonttikooltaan noin neljää pistettä. Se on koko, jollaista asiakas ei ole koskaan joutunut lukemaan eikä tule vastaisuudessakaan moista itikanpaskaa tihruamaan. Paitsi tietysti ne, jotka lukevat säilykepurkkien kylkiin painetut litaniat kuudellatoista eri kielellä. Kun asiakas ei itikanpissiä oikein näe, optikko ilmoittaa, ettei hän saa myydä minulle silmälaseja! Jos itikanpaska oli 4 pistettä, se ensimmäisen näytön ajokorttiminimi oli 60 pistettä. Ensimmäinen rivi oikeuttaa ajokortin ostoon, mutta toiseksi viimeinen rivi ei riitä silmälasien hankintaan.

Ovatko optikot ja silmälääkärit kimpassa? Optikko lähettää asiakkaan lääkärin rahastettavaksi ja lääkäri palauttaa hänet optikon uudelleen rahastamiseksi. Pikkujoulussa sitten skoolataan konjakilla.

Tien päällä käytetään "näköseulaa", jossa sokea Reettakin näkee testitaulun vaaditun kuuden metrin päästä. Samainen Reetta näkee suunnistustaulut ilman laseja 200 metrin päästä ja voi seurata tekstitettyä tv-ohjelmaa huonommallakin silmällä, paremmin näkevä silmä peitettynä. Itikat ja niiden paskat Reetta raaputtaa tuulilasistaan karkealla sienellä ja pesulastalla ihan ilman kakkuloita.

Silmälaseja mennään ostamaan näkökyvyn ylläpitamiseksi. Antti Alimmainen hämmentyi, kun optikko sanoi itikanpaskan kokoisten kirjaimien jäädessä hämärään, että hän ei voi myydä Antille silmälaseja. Pykälät sanovat niin. Ainoa mahdollisuus on jättää asiakas laseitta tai kehottaa hänet menemään silmälääkärille. Ovatko optikot masokisteja? Kenties sadistejakin?

Siis optikko ei voi myydä silmälaseja, kun asiakas tarvitsee silmälasit, joiden turvin hänen näkökykynsä on suorastaan mahtava!

Antti Alimmainen haluaa liittää em. virkayrjön samaan lokeroon pian voimaan tulevien, uusien ajokorttipykälien kanssa. Kuorma-auton ajamiseen oikeuttava ammattiajokortti edellyttää pitkähköä lisäkoulutusta, kun samaan aikaan 18-vuotiaat pääsevät pienellä kurssituksella mopon sarvista suoraan bussinkuljettajiksi. Rahastusketju pelaa. Kurssitetaan ja maksatetaan kummallisia terveyspasseja, järjestyksenvalvojakortteja ym. lappuja. Kun katsastusmaksut romahtivat kilpailun vapautuessa eikä valtion katsastustoimi voinut lähteä kilpailuun mukaan, sille pitää koko ajan kehittää uusia rahankeruutapoja. Luoja armahtakoon, etten vahingossakaan nouse 18-vuotiaan kollin sompailemaan bussiin. Nämä untuvikot ajavat jo nyt juuri niitä rekkoja, jotka tulevat valtatiellä sinua vastaan. Ajokorttia pidetään kansalaisoikeutena. Niitä myydään jokaiselle, joka ei ole "inssissä" telonut mummoa suojatiellä. Rahalla saa täydet valtuudet tuhansien kilojen painoisen tappoaseen täysiaikaiseen käyttöön. Kun esimerkiksi pariskunta haluaisi perustaa itselleen työpaikat avaamalla olutpubin, tarvitaan puolensataa lippua, lappua, lausuntoa ja lupakirjaa. Jokaisen tuolin ja pöydän omistussuhteet on selvitettävä, tuhannen euron anniskelukassakone ostettava ja pariskunnan työvuorolistat laadittava ennen kuin ns. tuotevalvontakeskuksen virkaelätti lupapäällikkö Liisa Haimelin tulee ja ilmoittaa, että anniskelulupaa ei myönnetä. Teillähän on kolmenkympin maksuhäiriömerkintä vuodelta 1993.

Silmälaseja ei myydä edes rahalla, vaikka ostaja näkee kirjainkoot suurimmasta kuuteen pisteeseen mutta viimeinen neljän pisteen rivi jää tunnistamatta. Siis laseilla, joista optikko voisi rahastaa, mutta raha ei kelpaa. Ajokortti on enemmän kansalaisoikeus kuin näkökyvyn korjaaminen silmälaseilla asiakkaan omasta tahdosta. Itsensä työllistäminen ei ole kansalaisoikeus lainkaan, perustuslain näennäisturvasta huolimatta.

Jos optikko olisi kertonut, että kaikki riippuu nyt tästä, asiakas olisi varmasti nähnyt rivin silmiään siristämällä. Samalla menetelmällä hän näkee kaiken kuin silmätihru Johannes Virolainenkin aikanaan. Ilman laseja.

Pian kai kansalainen joutuu viranomaispäätöksellä viemään autonsa merkkikorjaamoon, ellei laite läpäise katsastusta. Romuttaa sitä ei saa eikä ostaa uutta tilalle, koska rahastusyhteistyö ei silloin toimisi. Katsastaja ANTAA PASSITUKSEN merkkikorjaamoon. Kuulovammaiselle ei myydä kuulokojetta, jos hänen kuulonsa ei kuittaa tiettyä desibelimäärää. Kojeiden myyjä passittaa asiakkaan korvalääkäriin joka palauttaa asiakkaan kuulokojekauppiaan luo, sata euroa kiitos.

Pykälänkirjoittajat ovat ikityöllistettyjä ikitypertksiä. Miksi kauppiaidenkin pitää olla?

Markku Rouhiainen

Valehtelu ja kostonhimo vallankäytön välineet

Pääministeri Matti Vanhanen on julkisesti antanut ymmärtää, että hän haluaa olla pääministerinä noin vuoteen 2060. Onneksi se ei ole nykylääketieteen keinoin mahdollista. On kuitenkin odotettavissa, että Vanhanen antaa pääministerin asetuksen, joka velvoittaa lääketieteen keksimään ratkaisun tuohonkin.

Kalevalanpäivänä 2009 Vanhanen julisti televisiossa, että lasku suomalaisten nykytilasta pitäisi lähettä Wall Streetille. Itse Vanhanenhan on erehtymätön marttyyri. Laskutusosoite löytyy kyllä lähempääkin, mutta Vanhanen katselee kaukolinssien läpi näkemättä todellisuutta.

Suomeen muodostettiin 90-luvun alussa 70.000:n yrittäjän auschwitz, kansakunnan paarialuokka. Käytännössä se toteutettiin Esko Ahon ja Iiro Viinasen käsikirjoituksen mukaan. Aho lupasi korvata pankkiireille jokaisen hävitetyn markan viimeiseen penniin asti, verovaroilla. Näin tapahtui ja maksetut velkakirjat jätettiin mitätöimättä. Valkoinen orjakauppa oli suomalaista todellisuutta.

Kaadettujen yrittäjien lisäksi tehtiin kertalaakista vähintään kaksinkertainen määrä työttömiä. Mustalle listalle hakattiin kuin käskyjä kiveen myös takaajat ja yrittäjien perheenjäsenet nyt jo kolmanteen polveen. Vaikka heidän velkansa maksettiin verovaroilla, paarialuokalta ulosmitattiin kaikki, koko omaisuus. Roskapankki piste com - siellä ne pankkirosvot on. Myöhemmin nämä häpäistyt, nöyryytetyt ja lamaannutetut pakkotyöttömät myytiin liituraitahemmoille valtuuksin rosvota ex-velallisilta koko alkuperäinen velkasumma viimeiseen penniin ja senttiin.

Ex-oikeus(!)ministeri Johannes koskinen valehteli eduskunnalle maaliskuussa 2000, että "mitään yleistä armahdustahan meillä ei ole varaa (paarialuokalle) antaa". Koskinen jatkoi: "Rahoittajille on turvattava riittävä ennustettavuus heidän saamistensa turvaamiseksi." Riittävän ennustettavuuden mitaksi määriteltiin 15 vuotta, joka sittemmin venyi elinkautiseksi. Markkinoille ilmestyi lauma "kuottotietorekistereitä", jotka ilmoittivat pitävänsä piestyt ihmiset 2-3 vuotta listoillaan. Sen jälkeen löytyy jälleen lauma rosvoja yritystoiminnaksi naamioituina. Koskisella ei ollut varaa määritellä kaadetun paarian karenssiajaksi esimerkiksi saksalaista kolmen vuoden mallia, jonka jälkeen jokainen olisi vielä ollut ammattitaitoinen ja tarmokas palaamaan veronmaksajaksi! Koskisella oli sen sijaan varaa kauhoa verovaroja ja kymmenien miljardien valtionvelkarahoja ilmaan, tuulen vietäväksi niin kuin liikenneministeri Olli-Pekka Heinosellakin ostaessaan saksalaista ilmaa. Hän sai poliittisen turvapaikan Yleisradiosta. Koskinen nostettiin takarivin puhemieheksi. "Riittävää ennustettavuutta" ei tarvittu, joten Koskinen valehteli toistamiseen. Yksikään sijoittajahemmo, jollaisille piestyjen suomalaisten maksetut velat myytiin viidellä prosentilla karhuttavaksi satojen prosenttien suuruisina, ei ollut rahoittanut ainuttakaan kaadettua yrittäjää pennilläkään.Eduskunnaksi kutsuttu puolue-edustajisto hyväksyi pankkiyhdistyksen ja sen marionetin laatiman suunnitelman henkisestä kansanmurhasta rykäisemättä, mitään kyseenalaistamatta. Lähes 15.000 nöyryytettyä valitsi helpoimman ratkaisun. He tekivät itsemurhan. Loput puoli miljoonaa suomalaista kärvistelevät erilaisten sosiaalitukien varassa juuri ja juuri hengissä. Elämää se ei ole.

Koskisen valehtelu ja eduskunnan kyvyttömyys ovat maksaneet Suomelle jo satoja miljardeja ja tulevat maksamaan satoja miljardeja vielä vuosikymmeniä. Kansanterveys romutettiin, vanhukset kärrättiin kaatopaikalle, puolen miljoonan työttömyys puolitettiin elokuussa 1997 jakamalla todellinen työttömien määrä kahdella! Tavasta tuli virallinen työttömyyden määrittämistapa, jota yksikään rakkikoira missään aviisissa ei ole kyseenalaistanut. Tälläkin hetkellä maaliskuussa 2009 Suomessa on yli 400.000 työtöntä, vaikka virallinen luku on vain runsaat 180.000. Tilastokeskus laskee työttömiksi kortistolaisiksi vain ne jotka ovat päivittäneet työnhakukorttinsa mittauskuukauden aikana. Kun työvoimatoimistot jakavat yleisesti vuoden päivityksiä ja vielä yleisemmin puolen vuoden päivityksiä, esimerkiksi tammikuun 2009 tilastosta jäivät piiloon kaikki ne, joiden kortti päivitettiin helmikuun alun ja joulukuun lopun 2008 välisenä aikana! Lisälumeeksi keksittiin erilaisia aikuisten päiväkerhoja, joista työttömät joutuivat kotiin palatessaan hakemaan sosiaalitantoilta rahaa elämiseen. Todelliset työlliset eivät tarvitse sosiaalitukia.
Vanhanen ihmetteli Kalevalanpäivänä televisiossa, että 2006 laadittu operaatio ei sitten toteutunutkaan. Työttömät eivät työllistyneetkään. Kaikki täysipäiset sen tiesivät jo 2006. Ei suomalaisia orjuuteta, ei edes kuolemattoman Vanhasen käskystä.

Kaikki työmarkkinatukien korotukset ovat menneet viime vuosikymmeninä suoraan kuntien sosiaalitoimistoille. Silti Vanhasen klaani ja eduskunta huuhailee, että "kylläpä me taas autettiin työttömiä". Sosiaalitantat nimittäin vähentävät jokaisen korotussentin toimeentulotuista, jolloin työttömien elintaso ei ole noussut ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen! Kun tämän vääryyden oikaisemista tivattiin äskettäin eduskunnassa rahaministeri Jyrki Kataiselta, tämä vastasi, että kaikille rahaa nyt vain ei riitä! Eihän siihen rahaa tarvita jos sosiaalitantoille sanotaan, että työmarkkinatukien korotukset eivät saa vaikuttaa toimeentulotukea pienentävästi! Katainen on jo täydellinen typerys tai patologinen valehtelija, ehkä molempia.

Turun yliopistossa pro graduaan tehnyt Minna Dogan teki muutama vuosi sitten gradutyönään tutkimuksen, joka paljasti valtakunnalaajuisen petoksen. Suomeen perustettiin 2000-luvun alussa sosiaaliasiamiesten verkosto, jonka tehtävänä oli puolustaa sosiaalitukien saajien etuja virkavaltaa vastaan. Kului kuitenkin vain pari vuotta, kun sosiaaliasiamiehet oli käännytetty palkanmaksajiensa uskoon. Heitä kiellettiin kertomasta tuentarvitsijoille, mitä kaikkia tukia nämä ovat oikeutettuja saamaan. Oli säästettävä! Kysymyksiin, joihin alkuvuosina vastattiin edunsaajan etujen mukaisesti, on jo vuosikausia vastattu täysin päinvastaisesti. Sosiaalijohtajat huohottavat niskaan. Ellet tottele, siihen on aina tulossa jonossa sellaisia, jotka tottelevat.

Vaikka perustuslaki turvaa vapaan matkustusoikeuden kaikille suomalaisille kolmea tapausta lukuunottamatta, jopa valtakunnansyyttäjä kävelee lain yli. Työtön ei saa matkustaa! Perustuslaki kieltää matkustamisen vain niiltä, jotka yrittävät vältellä asevelvollisuutta tai oikeudenkäyntiä tai saamansa tuomion täytäntöönpanoa. Työvoimapelleilijöiden oma kieltopykälä on perustuslain vastainen, mutta ainoa jota hakataan on työtön.

Turhaan siis Vanhanen huhuilee Wall Streetiä. Pesköön ensin oman likapyykkinsä, jos se ylipäänsä on pestävissä muualla kuin valtakunnanoikeudessa. Sinne marssivat peräkanaa Koskinen, Aho ja Viinanen, eikä syyteoikeus ole vanhentunut 80-luvun valtiovarainministeriltä Erkki Liikaseltakaan tai markan kelluttajalta, 80-luvun pääministeriltä Harri Holkerilta.

Flegmaattisen masokistisen kansan on aika tormistautua muussakin kuin uraanikaivosten vastustamisessa. Henkisen kansanmurhan kolmannen sukupolven jälkeen tulevat neljäs ja viides sukupolvi, joille lankeaa hirmuinen lasku maksuun Jyrki Kataisen ja Matti Vanhasen kauhoessa vallan väärinkäyttölinnakkeensa setelipajassa.

Markku Rouhiainen
Lähettänyt Hornakka klo 9:51 0 kommenttia
Tilaa: Blogitekstit (Atom) Lukijat

Blogiarkisto
▼ 2009 (1)
▼ helmikuu (1)
Valehtelu ja kostonhimo ovat maan tapoja
Tietoja minusta
Hornakka
Tarkastele koko profiilia
Lähettänyt Hornakka klo 11:01 0 kommenttia