sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Intialla on pyhät lehmänsä, Suomella koskemattomat virkaelätit



Virkamiesten lainvastaisia toimia selvitetään eri tavalla kuin muiden kansalaisten. Yleensä vain vakavimmat virkarikokset johtavat poliisin toimittamaan täydelliseen esitutkintaan.
Useimmat virkavirheet selviävät ns. laillisuusvalvonnassa, jota p i t ä i s i harjoittaa valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. On käynyt päinvastoin. Käytännössä OK ja OA eivät valvo lainkaan ja samaan aikaan on lakia muutettu niin että sekä kansleri että asiamies ovat koskemattomia. Kukaan ei valvo enää heitäkään!

Jos kantelija on tunnettu kverulantti [ammattivalittaja], saatetaan aluksi tyytyä puhelintiedusteluun. Laillisuusvalvonnassa noudatetaan varovaisuuperiaatetta, mutta epätodennäköinenkin väite p y r i t ä ä n ottamaan vakavasti. Käytännössä
minimaalisuusperiaate on merkinnyt sitä, että yksittäiseen virkamieheen kohdistuva syytteenvaara on jäänyt oikeusasiamiehen harjoittamassa laillisuusvalvonnassa melko etäiseksi, usein jopa teoreettiseksi.

Kun odotettavissa olevan reaktion vaara on vähäinen, pyydetään yleensä selitys, eikä enää selvitystä. Selitys on nimenomaan puolustautumista eli advoseeurausta omassa asiassa, toisin sanoen asioiden selittämistä parhain päin ja lieventävien asianhaarojen esiintuomista. Virkatoimen virheellisyyttä ei tässä vaiheessa useinkaan käy kiistäminen, koska faktat puhuvat puolestaan. Selitysstrategiat ovat erilaisia. Kas näin:

o Tahallisuus kiistetään ja myönnetään enintään tuottamus.
o Taitamattomuus selitetään varomattomuudeksi tai ymmärtämättömyys huolimattomuudeksi.
o Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiasiallinen varomattomuus saatetaan jälkikäteen selittää tietoiseksi laintulkinnaksi.
o Oman tietoisen laintulkinnan osoittauduttua virheelliseksi se voidaan naamioida varomattomuudeksi.
o Tuodaan esiin subjektiivisesti lieventäviä seikkoja, esim. yksityiselämän vaikutuksia.

Kun oikeusasiamies pyytää virkamieheltä selvitystä, virkamiehen on virkavastuulla pysyttävä totuudessa ja kerrottava kaikki olennainen asiaan liittyvä. Jos asia on senlaatuinen,
että virkasyytteen vaaraa on pidettävä todellisena, virkamies saa vaieta itselleen epäedullisista seikoista.

Kun näyttönä on kantelijan sana virkamiehen sanaa vastaan, virkamies vetää pidemmän korren. Kantelun ratkaisija voi pehmentää virkamieselätin asemaa käyttämällä tekstissään sanoja "m e r k i t t ä v i ä puutteellisuuksia" tai "kuulustelukertomuksesta saa "p ä ä o s i n selkeän kuvan". Nämä tarkoittavat suomen kielellä, että virkamieselätin toiminnassa on ollut puutteellisuuksia mutta kuulustelukertomuksesta ei ole kaikilta osin saatavissa selkeää kuvaa.

Se on juristeriaa, se. Onnea matkaan, kaikki virkavallan väärinkäytön ja henkisen kansanmurhan uhrit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti